Miten kotikoululaisen liikunta pitäisi toteuttaa? Kotiopetuksessa liikunnan tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin muussakin perusopetuksessa, mutta kotona on harvemmin yhtä hyvää välinevarustelua kuin koulun liikuntasalissa. Onneksi liikuntaa voi harrastaa eri tavoin ja varsinkin kesällä monia lajeja voi harjoitella myös ulkona. Tästä artikkelista saat tietoa liikunnan opetussuunnitelmasta sekä vinkkejä kotiopetuksen toteuttamiseen liikunnan osalta!
Kotiopetuksen liikunnanopetus perustuu opetussuunnitelmaan
Mihin tavoitteisiin kotikoululaisen liikunta tähtää? Riittääkö liikunnaksi se, että kotioppija käy omassa lajiharrastuksessaan ja ulkoiluttaa perheen koiraa? Pelkkä arkiliikunta tai yhden lajin harrastaminen ei todennäköisesti kata kaikkia liikunnalle asetettuja sisältöjä ja tavoitteita. Kotioppijan kannalta hyvä asia on kuitenkin se, että Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Ops 2016) ei ole listattu juurikaan tiettyjä liikuntalajeja, vaan enemmänkin taitoja, joita oppijan tulisi harjoittaa. Opetussuunnitelman mukaan liikunnan tehtävänä on ”vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin tukemalla fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon” (Ops 2016, s. 148, 273, 433).
Tätä tehtävää toteutetaan harjoittelemalla erilaisia taitoja, kuten:
- havaintojen tekoa
- ratkaisuntekotaitoja
- tasapainoa
- liikkumista
- välineiden käsittelyä
- toisten huomioon ottamista ja auttamista
- vastuun ottamista
- pitkäjänteistä ponnistelua tavoitteiden saavuttamiseksi
- myönteistä käsitystä itsestä
Liikunnanopetuksen sisältöihin kuuluu kolme osa-aluetta: fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky. Usein kotikoululaisen liikunta keskittyy pitkälti fyysiseen toimintakykyyn, eli liikuntalajeihin ja -taitoihin. Opetuksessa tulisi muistaa kuitenkin huomioida myös sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky, eli esimerkiksi ryhmässä toimimisen taidot, sääntöleikkien ja -pelien omaksuminen sekä liikuntatilanteissa koettujen tunteiden kohtaaminen.
Esiopetuksessa liikuntataidot kuuluvat Kasvan ja kehityn -sisältökokonaisuuteen. Tästä artikkelista saat lisätietoa kotieskarista >>
Mitä lajeja kotikoululaisen liikunta sisältää?
1. – 9. -luokkalaisten liikunnanopetuksen tulee sisältää jää-, lumi-, luonto-, perus-, musiikki- ja tanssiliikuntaa sekä palloilua ja voimistelua, mutta sen tarkemmin lajeja ei ole Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa listattu. Tarkemmin lajit ja liikuntatehtävät voi siis päättää kotiopetuksessa itse, kunhan liikunnan tavoitteet tulevat niiden myötä saavutetuiksi!
Muista kuitenkin nämä asiat liikunnasta kotikoulussa:
- Jos etenette jonkun kunnan tai koulun opetussuunnitelman mukaan, tarkista liikunnan sisällöt kyseisestä opetussuunnitelmasta. Näissä opetussuunnitelmissa voi olla tarkempia määrittelyjä liikunnassa harjoiteltavista lajeista tai taidoista.
- Liikunnanopetukseen kuuluu uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetusta ihan jokaisella perusopetusikäisellä!
Jos opetussuunnitelmassa, jota noudatatte, ei ole liikuntaan kirjattu tarkemmin esimerkiksi tiettyjä liikuntalajeja, ne voi valita itse. Tarkista kuitenkin, että sisällöt ja tavoitteet tulevat valitsemienne lajien myötä liikunnassa toteutettua.
Tässä muutamia esimerkkejä eri liikuntalajeista, jotka liittyvät opetussuunnitelman sisältöihin:
- jääliikunta: luistelu, jääkiekko, ringette, jääpallo, retkiluistelu, curling
- lumiliikunta: hiihto, laskettelu, lumilautailu, kelkkailu, lumikenkäily
- luontoliikunta: uinti, suunnistus, geokätköily, monipuolinen liikkuminen eri maastoissa ja ympäristöissä (esim. vaellus tai melonta)
- perusliikunta: kävely, juoksu, kiipeily, hypyt, heitot, lihaskuntoharjoittelu, venyttely, liikunnalliset leikit ja pelit, pyöräily, arkiliikunta
- musiikki- ja tanssiliikunta: erilaiset tanssit (mm. paritanssit, kansantanssit, breakdance…), musiikin tahtiin toteutettavat leikit ja pelit, aerobic ja muut musiikin tahdissa tehtävät liikesarjat ja kuntoiluliikkeet, cheerleading
- palloilu: jalkapallo, koripallo, käsipallo, lentopallo, salibandy, pesäpallo, tennis, sulkapallo, golf, erilaiset palloleikit
- voimistelu: erilaiset hypyt mm. ponnahduslaudalla ja trampoliinilla, voimisteluliikkeet renkailla, tangolla ja rekillä, välinevoimistelu mm. pallolla, vanteella ja nauhalla, kehonhallinta ja akrobatia
Jotkut liikuntalajit sopivat useampaan sisältöalueeseen. Esimerkiksi kamppailulajissa saattaa lajista riippuen yhdistyä perusliikuntaa ja voimistelua, ja vaikkapa capoeirassa näihin yhdistyy myös musiikki. Vaikka lapsen harrastamaa liikuntalajia ei tässä esimerkkilistassa olisikaan, voi sen silti hyvin lisätä liikuntapäiväkirjaan tai muuhun liikunnan dokumentaatioon. Yksi liikunnanopetuksen tavoitteista on myös itselle mieluisten lajien löytäminen ja liikunnallisen elämäntavan omaksuminen, joten mikä tahansa lapsen harjoittelema liikuntamuoto liittyy ainakin tähän tavoitteeseen.
Näitä liikuntalajeja kotikoululaisen kannattaa harjoitella kesällä
Vaikka kotikoulusta pitäisikin kesälomaa samaan aikaan kuin koululaisetkin, on joitain liikunnan sisältöjä, joita on helppo toteuttaa nimenomaan kesällä. Jos kotikoululaisen liikunta on jäänyt vuoden aikana vähemmälle, kesällä on mukavaa liikkua ja täydentää samalla opintoja.
Kesällä kannattaa harjoitella sellaisia taitoja ja lajeja, joita täytyy harjoitella ulkona tai jotka vaativat paljon tilaa. Tällaisia ovat esimerkiksi yleisurheilulajit, suunnistus ja monet joukkuelajit. Luontoliikuntaa on myös kivaa harrastaa lämpöisellä säällä. Tässä 7 vinkkiä, joilla voit yhdistää liikunnan sisältöjä perheen kesäpuuhiin:
- Jos joukkuelajit tai palloilu ovat jääneet vuoden aikana huomiotta, järjestäkää esimerkiksi kesällä mökillä, sukujuhlissa tai naapuruston kesken leikkimielinen jalkapallomatsi. Pelaajat voivat olla eri ikäisiä ja pelikenttänä voi toimia takapihan nurmikko. Pääasia on, että kotikoululainen pääsee harjoittelemaan yhdessä pelaamista ja välineenkäsittelytaitoja. Pelin tiimellyksessä tulee opittua muiden huomioimista ja pettymyksen sietokykyä sekä koettua iloa onnistumisista. Lajina voi olla jalkapallon sijasta joku muukin, kunhan pelivälineitä on pelaajille riittävä määrä.
- Mikäli kotikoululainen ei ole vielä harjoitellut suunnistusta, kokeilkaa liikkua kartan ja kompassin avulla esimerkiksi lomakohteessa. Suunnistusta voi harjoitella myös kaupunkiolosuhteissa!
- Kesällä suunnistamiseen voi hyvin yhdistää myös retkeilyn tai muun luontoliikunnan. Mitä jos tekisitte telttaretken lähimetsään tai kansallispuistoon? Kotikoululainen voi suunnistaa leiriytymispaikalle. Samalla tulee opeteltua jokamiehenoikeuksia sekä kotitaloutta, jos kotioppija osallistuu retkimuonien valmistamiseen.
- Uinti on pakollista jokaiselle oppilaalle, mutta sitä ei ole pakko harjoitella uimahallissa. Kesällä voi uida myös järvessä tai meressä.
- Yleisurheilulajeja harjoitellaan yleensä ulkona. Juoksuun, pallon- tai turbokeihäänheittoon sekä pituushyppyyn ei välttämättä tarvitse yleisurheilukenttää, mutta niiden harjoittelu on helpompaa kentällä. Selvitä, milloin yleisurheilukentällä on vapaita vuoroja ja voiko välineitä (kuten korkeushyppytelinettä) lainata. Monet urheiluseurat järjestävät kesäisin myös yleisurheilukouluja, joissa lapset ja nuoret pääsevät kesän aikana harrastamaan eri yleisurheilulajeja ohjaajien opastamana.
- Jos omalta tai kaverin pihalta löytyy trampoliini, voi sillä harjoitella erilaisia voimisteluhyppyjä. Tästä seitsemänosaisesta blogisarjasta saat vinkkejä trampoliinihyppyihin.
- Monissa pihapeleissä ja -leikeissä tulee kuin huomaamatta harjoiteltua esimerkiksi pallonkäsittelyä tai juoksemista. Pihaleikit ovat hauskoja myös aikuiselle, joten mene itsekin peliin tai leikkiin mukaan ja pidä hauskaa lasten kanssa! Esimerkkejä perinteisistä pihaleikeistä ovat muun muassa polttopallo ja erilaiset hipat. Pihapeleistä voi myös koota perheen tai kaveriporukan omat leikkimieliset kesäolympialaiset.
Liikunnan lisäksi myös muita oppiaineita voi yhdistellä perheen kesäpuuhiin. Katso 15 vinkkiä kotikouluun kesällä!
Kotikoululaisen liikunta sisältää kaiken liikkumisen
Kuten edellisten kappaleiden esimerkeistä saatoit huomata, kotiopetuksessa liikunnanopetukseen voi sisältyä hyvin monenlaisia aktiviteetteja. Liikunnanopetukseen kuuluvia sisältöjä voi harjoitella yhdessä perheen kanssa ja niitä voi sisällyttää osaksi muita arjen toimintoja. Usein kotikoululainen on harjoitellut liikuntaa paljon enemmän kuin mitä tutkivalle opettajalle näytetään: esimerkiksi pihaleikkien ei ajatella olevan ”oikeaa” liikunnanopetusta ja siksi ne jätetään dokumentoimatta. Kaikki liikunta kannattaa merkitä muistiin omaan liikuntapäiväkirjaan, josta paitsi vanhempi, myös tutkiva opettaja näkee liikunnan sisällöt ja aktiivisuuden. Lajikohtaisista liikuntataidoista voi ottaa myös kuvia tai videoita, joista edistymisen voi todentaa.
Feeniks-nettikoulusta löytyvät liikunnan tehtävät esiopetukseen sekä vuosiluokille 1 – 9. Tehtävänannoista käyvät ilmi tarkemmat laji- tai taitoaluekohtaiset asiat, joita kotikoululaisen tulisi harjoitella. Tehtävän vastaukseen voi nettikoulussa tallentaa myös valokuvan tai videolinkin liikunnan harjoitteluun liittyen, jonka tutkiva opettaja pääsee katsomaan omilla käyttäjätunnuksillaan.
Opiskelun Feeniks-nettikoulussa voi aloittaa milloin vain, vaikka kesken koulun lukuvuoden tai kesällä! Lue lisää opiskelun aloittamisesta Feeniks-nettikoulussa >>
