Esiopetus kotikoulussa mietityttää leikki-ikäisten lasten vanhempia. Onko kotieskari sallittua? Mitä esiopetuksen järjestämisessä pitää ottaa huomioon? Tässä artikkelissa kerromme tarkemmin, mitä eskarin toteuttaminen kotona tarkoittaa ja mitä esikoulussa tulee harjoitella.
Onko esiopetus kotikoulussa sallittua?
Esiopetuksen tehtävänä on tukea lapsen kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Esiopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Kasvatuksen ja koulutuksen kokonaiskuvassa eskarivuosi on siirtymävaihe: lapsi siirtyy varhaiskasvatuksesta kohti koulua. Esiopetuksen yksi tärkeä tehtävä onkin kartoittaa valmiuksia koulunkäyntiin sekä havainnoida mahdollisia tuentarpeita.
Esiopetus on velvoittavaa, eli jokaisen lapsen tulee Suomessa osallistua esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Eskaria ei siis ole pakko käydä koulun tai päiväkodin esiopetusryhmässä, vaan esiopetuksen voi toteuttaa myös kotona. Tällöin huoltaja vastaa esiopetuksen toteuttamisesta. Kotieskarin aloittaminen ei vaadi lupaa, vaan ilmoitus kotikuntaan esiopetusta järjestävälle taholle riittää.
Täältä löydät valmiin mallipohjan kotiopetuksesta ilmoittamiseen >>
Hallinnollisesti esiopetus kuuluu useissa kunnissa varhaiskasvatuksen piiriin, vaikka esiopetusryhmän tilat saattavatkin olla koulurakennuksessa erillään muusta päiväkodista. Jos olet ilmoittamassa lasta kotieskariin, oikea osoite ilmoitukselle voi siis löytyä kotikuntasi varhaiskasvatuspalveluista eikä opetustoimesta.
Miten kotieskaria valvotaan?
Lain edessä esiopetus on siis samantyyppistä kuin kotiopetus: oppivelvollisuus koskee kaikkia lapsia, mutta velvollisuuden voi suorittaa myös kotona. Koska esiopetuksen tavoitteet ovat kuitenkin laveammat kuin koulussa, edistymisen seuranta on usein kevyempää kuin kotikoululaisen kohdalla. Kotona esiopetusta käyvälle lapselle ei yleensä esimerkiksi nimetä tutkivaa opettajaa, jota tavattaisiin vuoden aikana.
Esiopetusvuoden keväällä kotioppija huoltajineen saatetaan pyytää yhteiseen tapaamiseen, varsinkin jos lapsi siirtyy kotieskarista koulun lähiopetukseen. Tapaamisessa voivat olla mukana esimerkiksi kunnan esiopetuksesta vastaava opettaja sekä 1. luokan luokanopettaja tai erityisopettaja. Tarkoituksena on selvittää, miten esiopetusvuosi on sujunut ja mitkä ovat lapsen valmiudet aloittaa 1. luokan opiskelu. Opettajat saattavat haluta teettää lapsella tehtäviä, joista voidaan päätellä matemaattisten tai kielellisten valmiuksien tasoa, mutta niistä voi halutessaan kieltäytyä.
Kaikki kunnat eivät valvo kotieskaria, varsinkaan silloin, jos ilmoitat lapsen jäävän kotiopetukseen myös 1. luokalle. Tästä huolimatta kotona tapahtuvasta esiopetuksesta kannattaa tehdä muistiinpanoja ja dokumentointia. Niistä on hyötyä, mikäli tapaaminen opettajan kanssa tuleekin tai jos jatkat kotiopetusta 1. luokalla. Pystyt tarvittaessa todistamaan, että lapsi on suorittanut esiopetuksen tavoitteet kotona. Dokumentoinnista voi olla apua myös, jos lapsella havaitaan myöhemmin esimerkiksi opiskeluun liittyviä haasteita.
Esiopetus kotikoulussa pohjautuu esiopetuksen opetussuunnitelmaan
Esiopetukselle ei ole laadittu oppiainekohtaisia, lapsen taitotasoa määritteleviä tavoitelistauksia, toisin kuin kouluopiskelulle. Oikeastaan esiopetuksessa ei edes ole oppiaineita. Esiopetuksen järjestämistä ohjaa kuitenkin Opetushallituksen laatima Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet, johon kaiken Suomessa järjestettävän esiopetuksen tulee pohjautua.
Esiopetuksen tavoitteena on tukea lasten kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Esiopetuksen tulee antaa lapselle elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Eskarivuoden tarkoituksena on parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Yhteiskunnalliselta kannalta esiopetuksen tehtävänä on tasata oppimiseroja, edistää tasa-arvoa sekä turvata yhdenvertaisuus koko maassa.
Kuten koulun opetussuunnitelmassa, myös esiopetuksen opetussuunnitelmassa on määritelty laaja-alaisen osaamisen kehitystavoitteet. Nämä tulee huomioida paitsi kasvatuksessa ja opetuksessa, myös oppimisympäristössä ja toimintakulttuurissa yleisesti. Ne ovat tietoja ja taitoja, jotka eivät rajoitu mihinkään tiettyyn oppiaineeseen tai tiedonalaan. Laaja-alaisen osaamisen tarkoituksena on lapsen kokonaisvaltainen kehitys ja ajan mittaan sellaisen tietotaidon omaksuminen, jonka myötä hän pystyy toimimaan täysivaltaisena yhteiskunnan jäsenenä.
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat:
- Ajattelu ja oppiminen
- Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
- Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
- Monilukutaito
- Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
- Osallistuminen ja vaikuttaminen
Opetussuunnitelmassa esiopetuksen sisällöt on jaoteltu viiteen kokonaisuuteen, joita harjoitellaan monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti eskarivuoden aikana. Esiopetuksessa ei siis ole oppiaineita kouluopetuksen tapaan, vaan kokonaisuuksissa yhdistellään eri osa-alueiden sisältöjä. Nämä kokonaisuudet ovat:
- Ilmaisun monet muodot: kokonaisuudessa on mukana musiikkia, kuvataidetta, kädentaitoja ja ilmaisutaitoa.
- Kielen rikas maailma: tähän kokonaisuuteen linkittyvät vahvasti äidinkieli ja kielellisten valmiuksen parantaminen, mutta myös vieraisiin kieliin tutustuminen sekä hienomotoriset taidot kynä- ja näppäintyöskentelyn myötä.
- Minä ja meidän yhteisömme: kokonaisuus yhdistelee esiopetukseen sopivia sisältöjä historiasta ja yhteiskuntaopista sekä katsomuskasvatuksesta.
- Tutkin ja toimin ympäristössäni: sisällöt käsittävät matematiikkaa, ympäristöoppia sekä teknologiakasvatusta.
- Kasvan ja kehityn: kokonaisuudessa yhdistyvät arjessa tarvittavat taidot ja omasta itsestä huolehtiminen. Sisällöissä on liikuntaa ja terveystietoa. Lisäksi käsitellään turvallisuutta, ravitsemusta sekä kuluttamista.
Näin varmistat kaikkien osa-alueiden toteutumisen esikoulussa
Monet muistavat esiopetuksen omista lapsuusajoistaan vuotena, jolloin opeteltiin lähinnä kirjaimia. Vaikka kielelliset valmiudet ovat todella tärkeä osa-alue, esiopetus on paljon muutakin. Esiopetus kotikoulussa on parhaimmillaan leikkiin ja muuhun perheen yhteiseen tekemiseen linkittyvää, kokonaisvaltaista oppimista.
Kokonaisvaltaisen luonteensa vuoksi esiopetusta on kivaa ja helppoa toteuttaa kotona arjen askareiden lomassa. Tämä saattaa kuitenkin helposti johtaa siihen, ettei eskaria tule dokumentoitua mitenkään. Lisäksi jotkut osa-alueet, jotka eivät kuulu perheen arkeen, saattavat jäädä kokonaan käsittelemättä.
Jotta esiopetus kotikoulussa olisi helppoa suunnitella ja toteuttaa, Feeniks-nettikoulusta löytyvät myös tehtävät esiopetuksen eri osa-alueille. Tehtäviä seuraamalla varmistat, että eskarivuosi on monipuolinen ja että eri taitoalueita tulee harjoiteltua riittävästi. Voit dokumentoida esiopetusta suoraan nettikouluun, jonne saat tallennettua myös valokuvia. Jos lapsesi jatkaa myös 1. luokkaa kotona Feeniks-nettikoulun tuella, voitte palata aiempiin tehtävänantoihin myöhemminkin. Niiden myötä näette hyvin, mitä kaikkea lapsi onkaan oppinut yhden vuoden aikana!
Esiopetus kotikoulussa ei vaadi mitään tiettyjä oppimateriaaleja. Feeniks-nettikoulun tehtävistä saat ideat, joilla voit toteuttaa esiopetusta kotona lapsesi kanssa ilman oppikirjaa käyttäen ihan tavallisia välineitä, jotka löytyvät muutenkin useimmista kodeista.
Jos haluat Feeniks-nettikoulun esiopetustehtävät käyttöönne, riittää, kun ilmoitat lapsesi oppilaaksi tästä. Olemme sinuun piakkoin yhteydessä ja sovitaan yhdessä aloituspäivä!
