Kun oppilas aloittaa kotiopetuksessa, saattaa monia perheitä mietityttää, miten koululaisen lukujärjestys kotikoulussa tehdään? Koulussa lukujärjestystä määrittävät tietyt tuntijaot, jonka mukaan eri oppiaineita opiskellaan tietty tuntimäärä viikoittain. Kotiopetuksessa sen sijaan tuntijaot eivät päde, vaan opetuksen saa suunnitella haluamallaan tavalla. Tästä artikkelista löydät viisi ideaa siihen, miten koululaisen lukujärjestys kotikoulussa voidaan toteuttaa!
Onko kotiopetuksen aloittaminen ajankohtaista? Lataa ilmainen oppaamme! >>
Koululaisen lukujärjestys – 5 tapaa tehdä lukkari kotiopetuksessa
Kotiopetusta voi toteuttaa haluamallaan tavalla. Yleensä toteuttamista helpottaa, kun opetuksen järjestämistä on suunniteltu etukäteen. Lukujärjestys on suunnitelma siitä, mitä ja milloin opiskellaan. Lukujärjestyksen voi suunnitella haluamallaan tavalla ja sitä voi tarvittaessa vaihtaa. Joillekin kotioppijoille tarkka lukujärjestys on tarpeellinen, kun taas toisille riittää hyvin lavea lukkari. Poimi tästä vinkit lukujärjestyksen tekoon ja testaa niitä omassa kotikoulussa!
1. Koululaisen lukujärjestys voi olla kotikoulussa samantyyppinen kuin koulussa
Kotiopetusta voi toteuttaa samaan tyyliin kuin kouluakin. Jos sinua mietityttää, kuinka paljon eri oppiaineita kannattaisi opiskella tai kotiopetus on sinulle ja lapselle ihan uusi juttu, tällä tyylillä tehty lukujärjestys voi olla alkuun hyvä.
Koulussa opiskelua ohjaa tuntijako, jossa on määritelty jokaiselle oppiaineelle vuosiviikkotuntimäärä. Yksi vuosiviikkotunti (vvt) tarkoittaa 38 oppituntia opiskelua. Jos kotiopetusta järjestetään kouluvuoden aikataulujen mukaan, 1 vvt tarkoittaa, että oppiainetta opiskellaan yksi oppitunti viikossa elokuun puolesta välistä toukokuun loppuun (pois lukien loma-ajat).
Kotiopetuksessa ei yleensä kulu aikaa välitunteihin, siirtymiin tai odotteluun. Koulussa osa oppitunnista kuluu yleensä työrauhan saamiseen, muiden asioiden selvittelyyn sekä opettajan ohjeiden kuunteluun. Tästä syystä vuosiviikkotuntimäärä voi oppiainetta kohden olla kotikoulussa pienempi, koska aikaa käytetään tehokkaammin opiskeluun. Koulun vuosiviikkotuntimäärän voi kotiopetuksessa kertoa esimerkiksi 0,75:llä tai 0,66:lla, koska ajankäyttö kohdistuu kotiopetuksessa tarkemmin opiskeluun.
Tuntijaosta on määrätty laissa, jota jokaisen koulun tulee noudattaa. Laki ei kuitenkaan anna tarkkaa kuvaa siitä, kuinka monta vuosiviikkotuntia eri vuosiluokilla opiskellaan. Tarkempia vuosiviikkotuntimääriä voi katsoa esimerkiksi oman kunnan tai kaupungin opetussuunnitelmasta tai koulun nettisivuilta. Niissä on määritelty, kuinka paljon eri oppiaineita opiskellaan kullakin vuosiluokalla.
Kun olet laskenut oppiaineiden viikkotuntimäärät, voit tehdä samantyylisen lukujärjestyksen kuin koulussakin. Määrittele, mihin kellonaikaan kotikoulua käydään. Merkitse kullekin päivälle 2-4 oppiaineen oppitunnit. Oppitunnin pituus on koulussa yleensä 45 minuuttia tai 75 minuuttia. Jos pidätte pidempiä oppitunteja, voit huomioida sen vuosiviikkotuntimäärässä.
2. Kotikoulussa voi käyttää koko päivän yhteen aiheeseen
Jos kotikoululainen häiriintyy siirtymistä tai hänen on vaikea siirtää keskittymistä nopealla aikataululla eri aiheeseen, voi tämä tapa toimia koulumaista lukujärjestystä paremmin. Koululaisen lukujärjestys voi kotiopetuksessa olla rakennettu yhden oppiaineen varaan. Yhtä oppiainetta opiskellaan päivän aikana kotikoululaisen iästä ja luokkatasosta riippuen 2 – 4 tuntia.
Yhteen aiheeseen keskittyminen mahdollistaa pidemmän ajan tietyn oppiaineen opiskeluun. Jos päivän oppiaine on esimerkiksi ympäristöoppi, voi päivän aikana opiskella aihetta kirjan tai netin avulla, tehdä retken vaikkapa lähiluontoon tai työstää aiheeseen liittyvää projektia. Vaikka koko päivä käytettäisiinkin yhteen oppiaineeseen, koko päivää ei tarvitse istua pöydän ääressä kirjoittamassa tai lukemassa, vaan oppimista voi tapahtua päivän aikana eri tavoin.
Voitte kokeilla yhden oppiaineen taktiikkaa merkitsemällä lukujärjestykseen jokaiselle opiskelupäivälle tietyn oppiaineen ja ajat, jotka vähintään käytetään opiskeluun. Jos aikataulu on joustava ja intoa riittää, opiskeluun voi käyttää enemmänkin aikaa. Tarvittaessa tietyn aiheen opiskeluun voi keskittyä vaikka koko viikonkin!
Näitä oppiaineita kotiopetuksessa pitää opiskella >>
3. Entä jos koululaisen lukujärjestys perustuisikin ajan sijasta tehtävämäärään?
Koulussa lukujärjestys perustuu siihen, että opiskeluun käytetään tietty määrä aikaa. Entä jos opiskelu perustuisikin tuloksiin, eli siihen, että tietyt tehtävät tulevat tehdyiksi? Tällöin ei ole merkitystä sillä, kuinka paljon tehtävien tekoon kuluu aikaa.
Tällaista ”urakkaan” perustuvaa lukujärjestystä voi kokeilla esimerkiksi yläkouluikäisen kanssa, joka pystyy jo tekemään tehtäviä ainakin osittain itsenäisesti. Määritelkää yhdessä tehtävät, jotka tulee tehdä viikon aikana. Merkitkää tehtävät listalle. Feeniks-nettikoulussa voitte merkitä seuraavan viikon tehtävät nettikoulun työlistalle, josta oppija näkee ne kirjautuessaan sisään.
Sopikaa päivä ja aika, jolloin tehtävät tulee olla tehtyinä. Tarkistakaa tehtävät yhdessä ja sopikaa seuraavan viikon tehtävät. Kotikoululainen saa tehdä tehtävät haluamassaan tahdissa: kaikki tehtävät voi tehdä vaikka yhtenä päivänä pois alta, jos haluaa. Oppija voi myös jakaa tehtävämäärää eri päiville. Hän voi suunnitella, milloin tekee kunkin tehtävän ja merkitä sen omaan lukujärjestykseensä. Pääasia on, että tehtävät on tehty määräaikaan mennessä.
Vaikka kotioppija tekisikin tehtäviä itsenäisesti, on hyvä muistaa, että opiskelutaitojakin tarvitsee harjoitella. Ohjaa lasta suunnittelussa ja tarvittaessa tehtävien teossa. Tue häntä löytämään itselleen sopiva tapa opiskella. Sopikaa tehtävien tarkistuksen lisäksi pari muuta aikaa viikon varrelle, jolloin voit auttaa häntä tehtävissä ja seurata tehtävien edistymistä.
4. Ilmiömäistä opiskelua kokonaisvaltaiseen oppimiseen
Opetuksen voi järjestää myös tosielämästä löytyvien ilmiöiden tai laajempien teemojen ympärille. Tällöin oppimista tapahtuu monialaisesti; opiskelussa yhdistyvät eri oppiaineiden ja tieteenalojen sisällöt. Ilmiöitä tai teemoja voi opiskella laajasti tai kapeammin riippuen aiheesta.
Kotikoulussa opetusta tulee lähes väkisinkin toteutettua arjessa ilmiöpohjaisesti ainakin jollain tasolla. Periaatteessa jo se, että kotikoululainen ostaa ja mittailee raaka-aineita ruoanlaittoa varten ja valmistaa ruoan itse, yhdistää matematiikan ja kotitalouden sisältöjä samaan projektiin. Jos hommaan yhdistää vielä raaka-ainetietoutta ja hintatietoutta, saadaan mukaan maantietoa ja yhteiskuntaoppiakin. Kauniin kattauksen toteuttaminen voi liittyä myös kuvataiteen tai käsityön sisältöihin.
Ilmiöitä ja teemoja löytyy kaikkialta. Kouluissa saatetaan pitää esimerkiksi 1-2 kertaa vuodessa monialaiselle opintokokonaisuudelle tarkoitettu viikko, jolloin eri vuosiluokkien oppilaat opiskelevat ja toteuttavat ilmiöön liittyviä projekteja oppiainerajojen yli. MOK-viikon aiheena voi olla vaikkapa vesi, pelit tai hyvinvointi. Aihetta käsitellään eri näkökulmista ja nähdään, miten aihe on läsnä oppilaan omassa elämässä. Opitut asiat kootaan yhteen aiheeseen sopivan projektin avulla.
Ilmiöpohjainen opiskelu vaatii kotiopettajalta todennäköisesti aluksi hieman enemmän suunnittelua, jos opetussuunnitelma ja oppiaineiden sisällöt eivät ole vielä tuttuja. Kotioppijalla tulisi olla myös ilmiöön liittyvät peruskäsitteet hallussa tai sitten niiden harjoittelulle tulee varata aikaa ilmiöpohjaisen opiskelun edetessä. Alkuun ilmiö- tai teemapohjaista opiskelua voikin hyödyntää osana eri aiheiden opiskelua.
Parhaimmillaan ilmiöiden tai teemojen opiskelu tuo vaihtelua ja helpottaa opetussuunnitelmassa määriteltyjen sisältöjen oppimista. Oppiainerajat ovat tietyissä aiheissa keinotekoisia, ja siksi ilmiö- tai teemapohjainen lukujärjestys voi olla erittäin antoisa ja toimiva ratkaisu joillekin viikoille. Tämän tyyppinen opiskelu toteuttaa usein hyvin laaja-alaisen oppimisen tavoitteita. Sen lisäksi kotiopettajan tulee dokumentoinnissa huomioida, minkä oppiaineen sisältöjä ja tavoitteita ilmiön tai teeman opiskelussa on toteutunut.
5. Lukujärjestys ei ole pakollinen
Kotiopetuksessa huoltaja päättää opetuksen järjestämisestä, joten kotikoululaisen lukujärjestys ei ole pakollinen. Osa kotikouluperheistä haluaa toteuttaa kotiopetusta mahdollisimman epäkoulumaisesti, jolloin lukujärjestys tuntuu keinotekoiselta tavalta määritellä oppimisen aikatauluja.
Unschooling-tyyppiseen kotiopetusideologian mukaan oppimista tapahtuu missä ja milloin tahansa. Sitä varten ei tarvitse esimerkiksi luokkahuonetta, kirjoituspöytää tai oppikirjoja. Oppiminen on osa tavallista elämää.
Unschooling on yksi tapa toteuttaa kotiopetusta. Opetusta ei juurikaan suunnitella etukäteen, vaan annetaan lapsen tehdä erilaisia asioita ja katsotaan, millaisia asioita hän niiden myötä oppii. Unschoolingissa vanhempi ei ole opettaja, vaan hän tukee ja mahdollistaa kotioppijaa kiinnostavien asioiden oppimista.
Suomessa kotiopetuksen tulee pohjautua Perusopetuksen opetusuunnitelmaan, ja tämä tulee muistaa myös unschooling-tyyppisessä kotikoulussa. Kotikoulun voi antaa edetä omalla painollaan lapsen kiinnostuksenkohteiden mukaan ilman tarkkaa suunnittelua. Vanhemman on kuitenkin hyvä tietää opetussuunnitelman sisällöt ja tavoitteet. Niiden toteutumista voi kirjata muistiin ja dokumentoida esimerkiksi viikoittain oppimishetkien jälkeen. Lapsi voi pitää myös omaa oppimispäiväkirjaa, jossa hän kertoo päivän aikana oppimiaan asioita.
Koululaisen lukujärjestys kotiopetuksessa on yksilöllinen
Kotiopetuksessa oppiminen ja opetus voidaan tehdä hyvin yksilöllisesti. Opetusta voi suunnitella juuri sillä tavalla, mikä teidän perheelle sopii parhaiten. Osa oppijoista tarvitsee selkeän struktuurin, kun taas toisille sopii enemmän unschooling-tyyppinen, spontaani ja suunnittelematon oppiminen.
Tämän artikkelin esimerkeillä voit lähteä suunnittelemaan lukujärjestystä yhdessä kotikoululaisesi kanssa. Ottakaa esimerkiksi yksi edellä esitellyistä malleista, kokeilkaa sitä ja vaihtakaa tai muokatkaa lukujärjestystä tarvittaessa. Eri tyyppisiä lukujärjestyksiä voi myös yhdistellä: voitte pitää esimerkiksi ”vapaan oppimisen” -unschooling-henkisiä päiviä tai viikkoja, yhdistellä ilmiöpohjaista oppimista ja muutoin noudattaa vaikkapa koulumaista tai urakkatyyppistä lukujärjestystä.
Feeniks-nettikoulussa olevat tehtävät saa toteuttaa haluamallaan tyylillä ja tehtäviin voi asettaa itse määräajat. Dokumentointia voi tehdä suoraan nettikouluun ja myös vanhempi voi kirjata tehtävän toteuttamistavan nettikouluun. Autamme teitä opintosuunnitelman laatimisessa, jonka avulla teidän on helpompi laatia tarkempia päivä- ja viikkokohtaisia lukujärjestyksiä. Tutustu lisää Feeniks-nettikouluun! >>
