Jos olet hiljattain aloittanut kotiopetuksen lapsesi kanssa tai harkitset siihen siirtymistä, on vastaasi tullut todennäköisesti yhtä jos toista uutta asiaa ja epäselviä kysymyksiä, kuten kenelle kotiopetuksesta ilmoitetaan ja mitä kotikoulussa pitää opiskella. Kokosimme tähän artikkeliin yleisimpiä kysymyksiä sekä niiden vastaukset, jotta kotiopetuksen aloittaminen ja toteuttaminen olisi hieman helpompaa. Artikkelin vastaukset saattavat tosin sisältää uusia tiedonmurusia jo pidempäänkin kotiopettajina toimineille!
1. Miten ja kenelle kotiopetuksesta ilmoitetaan?
Suomessa oppivelvollisuuden voi suorittaa muullakin tavalla kuin koulussa, esimerkiksi kotiopetuksessa. Kotiopetukseen ei tarvitse anoa lupaa mistään, vaan siihen siirtyminen on ilmoitusasia. Kotiopetus on sallittua, vaikka oppilas olisi ollut koulussa tehostetun tai erityisen tuen piirissä.
Kotiopetukseen voi siirtyä haluamanaan ajankohtana, vaikka kesken koulun lukuvuoden. Kenelle kotiopetuksesta ilmoitetaan? Ilmoitus kannattaa tehdä kirjallisena nykyisen koulun rehtorille ja kotikunnan sivistys- tai opetustoimen vastaavalle. Löydät mallipohjan ilmoitukseen blogistamme:
Näin sujuu lapsen siirtäminen kotiopetukseen – 3 selkeää askelta
2. Pitääkö kotiopetuksessa opiskella koulun lukujärjestyksen mukaan? Mitä aiheita kotona pitää opiskella?
Kotiopetuksessa voitte keskittyä ja painottaa haluamianne oppiaineita tai aiheita, mutta kokonaisuudessaan opetuksen tulee noudattaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Kotikoululaisen tulee opiskella kotiopetuksessa opetussuunnitelmassa nimettyjä, kaikille yhteisiä oppiaineita (eli niin sanottuja ”pakollisia” oppiaineita). Kotiopetuksessa ei voi olla erityiseen tukeen kuuluvia yksilöllistettyjä oppimääriä tai vapautusta jostain oppiaineesta, vaan oppiaineita opiskellaan opetussuunnitelman mukaisesti.
Lue lisää oppiaineista tästä artikkelista:
Oppivelvollisuuden suorittaminen kotona: mitä kotiopetuksessa pitää opiskella?
Opiskelun tyylin ja aikataulun voitte itse päättää. Koulun tuntijako ei koske kotiopetusta: ei siis ole merkitystä, kuinka kauan jotain aihetta opiskelee. Tärkeää on, että opetussuunnitelman sisällöt ja tavoitteet toteutuvat kotiopetuksessa.
3. Edetäänkö kotiopetuksessa koulun vuosiluokkien mukaan?
Koska kotiopetuksessa saat päättää opetuksen järjestämisen tavoista, opinnoissa voi myös edetä eri tahtiin kuin koulussa. Kotiopetuksessa opetus voi olla vuosiluokkiin sitomatonta, eli opetuksessa ei silloin edetä koulun vuosiluokkien mukaan. Opiskeltavat aiheet voi liittää osaksi perheen arkea. Kotikoululainen voi opiskella vaikka vain yhtä ainetta kerrallaan, jos aiheeseen haluaa todella keskittyä.
Lapsi voi opiskella esimerkiksi koko yläkoulun oppimäärän vain kahdessa vuodessa tai käyttää siihen enemmän aikaa kuin lähiopetuksessa olevat koulun oppilaat. Hän voi olla jossain oppiaineessa koulua käyviä ikäisiään edellä tai jäljessä, ja se on kotiopetuksessa ihan ok, kunhan perusopetus tulee suoritettua 17 ikävuoteen mennessä.
4. Miten kotiopetusta seurataan?
Kotiopetuksessa opetuksen järjestäminen on huoltajien vastuulla, mutta kotikunnalla on velvollisuus seurata opinnoissa etenemistä. Yleensä kunta nimeää tehtävään tutkivan opettajan, jota tavataan säännöllisin väliajoin. Edistymisen seurannasta saat lisätietoa tästä artikkelista: Näin kotiopetuksen tutkiva opettaja seuraa opinnoissa etenemistä
5. Miten kotiopetuksessa oleva voi saada arvosanat ja todistuksen?
Tutkivan opettajan tehtävä on seurata nimenomaan edistymistä, eikä hän varsinaisesti arvioi osaamista. Hän kirjoittaa edistymisestä selosteen, joka ei kuitenkaan ole todistus. Jos haluatte arvioinnin lapsen osaamisesta, lapsesi voi saada arvosanat ja todistuksen tekemällä erityisen tutkinnon.
Erityisiä tutkintoja voi tehdä eri laajuisina eri oppiaineista. Kotikoululainen käy tekemässä kokeita ja näyttöjä oppiaineista jollakin koululla ja opettajat arvioivat suoritukset. Erityisistä tutkinnoista voi kysyä tutkivalta opettajalta ja kotikunnan opetustoimesta, sillä niiden järjestämisessä on kuntakohtaisia eroja.
Tutkintoihin tulee yleensä ilmoittautua hyvissä ajoin, esimerkiksi keväällä tehtäviin tutkintoihin syksyllä. Monet kotikoululaiset tekevät erityiset tutkinnot 9. luokan päättyessä saadakseen päättötodistuksen. Päättötodistuksella voi hakea toisen asteen opintoihin yhteishaussa.
6. Miten opintoja kannattaa suunnitella?
Suunnitelmaan on hyvä merkitä oppiaineet, opiskelun sisältöjä sekä opiskelun aikataulu. Näin opetuksen eteneminen on selkeämpää ja myös tutkiva opettaja tietää, mitä aiheita kotioppija tulee opiskelemaan. Monet kunnat pyytävät opintosuunnitelman perheeltä kotiopetukseen siirryttäessä.
Suunnitelman teko ei välttämättä varsinkaan aluksi ole kovin helppoa. Ajankäytön arvioiminen ja opetussuunnitelman tulkitseminen on usein haastavaa. Siksi teemme jokaiselle uudelle Feeniks-nettikoulun oppilaalle yksilöllisen opintosuunnitelman yhdessä perheen kanssa.
”Apu, jota saimme opintosuunnitelman laatimisessa, oli aivan korvaamaton.”
-palaute oppilaan vanhemmalta
Opintosuunnitelma antaa raamit lukuvuoden opinnoille. Tarkemmin opiskelua voi suunnitella esimerkiksi lukujärjestyksen tai tehtävälistan avulla. Löydät lisää ideoita opiskelun suunnitteluun artikkelistamme Koululaisen lukujärjestys kotikoulussa: 5 eri tyyliä .
7. Pitääkö kotiopetuksessa käyttää samoja kirjoja kuin koulussa?
Kotiopetuksessa huoltaja vastaa opetuksen järjestämisestä, eli myös kaikkien oppimateriaalien hankkimisesta. Oppikirjoista ja muista käytettävistä materiaaleista saa päättää itse, eikä niiden ole pakko olla samaa sarjaa kuin koulussa. Ylipäätään oppikirjat eivät ole pakollisia, sillä oppimateriaalina voi käyttää periaatteessa mitä tahansa. Vain mielikuvitus on rajana!
Kunnilla ei siis ole velvoitetta tarjota kotioppijalle oppimateriaaleja, mutta halutessaan kunta voi antaa kotikoululaiselle kirjoja tai muita oppimateriaaleja. Huoltaja saa kuitenkin päättää, haluaako hyödyntää kunnan tarjoamia materiaaleja kotiopetuksessa vai ei. Tutkiva opettaja ei voi vaatia, että kotiopetuksessa käytettäisiin tiettyjä oppikirjoja, vaan oppimateriaaleista päättää huoltaja.
8. Miten kotikoululainen harjoittelee sosiaalisia taitoja ja tekee ryhmätöitä?
Valitettavan yleinen harhakäsitys on, että kotikoululaisen arki koostuisi vain kotona olemisesta ja että koululuokka olisi ainoa paikka oppia sosiaalista kanssakäymistä. Useimmilla kotikoululaisilla on harrastuksia sekä yhteisöjä, joissa he tapaavat kavereita. Kotikouluperheen elämä voi olla hyvinkin sosiaalista ja sisältää esimerkiksi runsaasti matkustelua.
Toisaalta monille oppijoille kotiopetus sopii paremmin nimenomaan rauhallisemman ympäristön, vähäisemmän sosiaalisen kanssakäymisen ja yksilöllisyyden vuoksi. Monen sadan oppilaan koulu voi olla liian kuormittava tai muulla tavoin haasteellinen ympäristö.
Kotikoululainen voi tehdä ryhmätöitä perheenjäsenten, kavereiden ja harrastusryhmän kanssa. Ryhmätyöskentelyyn voi osallistua eri ikäisiä ja eri tasoisia oppijoita, joka rikastuttaa kanssakäymistä. Ryhmätöiden tekeminen verkon välityksellä on myös mahdollista esimerkiksi Feeniks-nettikoulusta löydetyn kaverin kanssa.
9. Mitä jos kotiopetus ei onnistu?
Kotiopetus on harvoin samanlaista kuin koululuokassa opiskelu. Taitavallakin oppilaalla voi mennä aikaa totutella uudentyyppiseen opiskeluun ja uusien rutiinien muodostuminen voi kestää viikkoja, jopa kuukausia.
Ensimmäisten viikkojen aikana ei kannata vielä heittää pyyhettä kehään, jos kotiopetus ei sujukaan odotusten mukaan. Jos kotiopetus ei ole entuudestaan tuttua, voi myös olla, että omat odotukset poikkeavat suuresti siitä, mitä kotiopetus on käytännössä. Onko negatiivisessa kokemuksessa kyse siitä, ettei opiskelu kotona suju ollenkaan, vai siitä, että opetuksen toteuttamistapa ei olekaan oppijalle sopiva?
Kokemuksien karttuessa opit tunnistamaan paremmin ne asiat, jotka kotiopetuksessa eivät toimi ja toisaalta vahvuudet, joita voit hyödyntää opetuksen järjestämisessä. Haastaviin asioihin kannattaa pyytää apua ja kysyä vertaistukea ajoissa, jotta ongelmat eivät lähde kasautumaan.
Jos lapsi ei halua jatkaa kotiopetuksessa tai omat voimavarasi eivät riitä kotiopettamiseen, niin silloin on ehdottomasti syytä harkita paluuta kouluun. Kouluun voi palata kesken lukuvuoden ja yleensä oppilaspaikka osoitetaan lähikoulusta. Kannattaa huomioida, että oppilaspaikkaa ei välttämättä saa samalta luokalta, jolla aiemmin on ollut. Mahdolliset tehostetun tai erityisen tuen päätökset pitää myös tehdä uudelleen, mikäli niille on tarvetta.
Ihan niin kuin opiskelu koulussakaan ei ole jokaiselle oppilaalle paras tapa, ei kotiopetuskaan sovi kaikille. Joillekin perheille kotiopetus voi olla hyvä väliaikainen ratkaisu, joillakin kotiopetus taas voi kestää vaikka koko perusopetustaipaleen ja joillekin kotiopetus on yksi lyhytaikainen kokeilu matkalla kohti sopivaa opiskelutapaa. Kotikoulukokeilu tekee teistä joka tapauksessa yhden kokemuksen rikkaampia, huolimatta siitä, kuinka pitkään toteutitte kotikoulua.
10. Mistä löydän lisää tietoa kotikouluun liittyen?
Kaikkien kotiopetusta harkitsevien tai sitä järjestävien on hyvä tutustua tarkasti Opetushallituksen kotiopetusta käsittelevään sivustoon. Tietoa ja vinkkejä löytyy myös Suomen Kotikouluyhdistys ry:n ja Suomen kotiopettajat ry:n sivuilta. Kotikouluun liittyviä sosiaalisen median ryhmiä tai kanavia on erityisesti Facebookissa.
Tämä artikkeli sisältää lyhyet vastaukset yleisimpiin kysymyksiin, kuten kenelle kotiopetuksesta ilmoitetaan ja miten kotiopetusta seurataan. Olemme linkanneet tähän artikkeliin muutamia kysymysten aiheisiin liittyviä blogitekstejämme ja suosittelemme myös muiden blogiartikkeleidemme lukemista. Jos tilanteesi on monimutkainen, etkä löydä vastausta kysymykseesi esimerkiksi nettisivuiltamme, voit lähettää meille kysymyksesi sähköpostilla.
Jos olet aloittamassa tai juuri aloittanut kotiopetuksen, meillä on sinulle ilmainen opas, josta saat tietoa ja välineitä kotiopetuksen aloittamiseen liittyen. Lisäksi uutiskirjeemme tilaajana saat vinkkejä ja tiedon esimerkiksi kotikouluperheille suunnatuista tapahtumistamme suoraan sähköpostiisi.
Saat oman oppaasi sähköpostiisi täältä! >>
