Kotiopetuksen dokumentointi: mitä kannattaa ottaa huomioon?
Opinnoissa edistymistä voi osoittaa tutkivalle opettajalle monin eri tavoin. Keskeisessä roolissa ovat yleensä kotikoululaisen tekemät työt ja tehtävät. Niiden lisäksi dokumentointi voi koostua esimerkiksi oppimishetkien aikana otetuista valokuvista, videoista tai äänitteistä. Lisäksi voi olla vanhemman tekemiä päiväkirjamerkintöjä tai vaikkapa harrastusryhmän ohjaajan tai yksityisopettajan tekemiä selosteita.
Oppiaineista ja tarpeista riippuen voit valita esimerkiksi 2‒4 eri dokumentointitapaa. Dokumentoinnille kannattaa luoda selkeät raamit, jolla dokumentointia tehdään joko vanhemman toimesta tai yhdessä lapsen kanssa. Etukäteen mietitty dokumentoinnin toteuttamistyyli helpottaa paitsi kotiopettajan hommaa, myös tutkivan opettajan työtä.
Kotiopetusta dokumentoidessa kannattaa muistaa nämä asiat:
- Perhe päättää itselleen sopivan dokumentointitavan, joka on myös tutkivalle opettajalle saavutettavissa. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkiva opettaja ei voi yksipuolisesti sanella, miten dokumentointia tulisi tehdä. Toisaalta perhe ei voi myöskään vaatia tutkivaa opettajaa esimerkiksi hankkimaan käyttäjätunnuksia perheen käyttämään dokumentointisovellukseen tai -alustaan. Kyse on yhteistyöstä: toiveita dokumentoinnin toteuttamisesta tulee siis kuunnella ja toteuttaa molemmin puolin.
- Sisällytä dokumentointiin vain lyhyitä, maksimissaan muutaman minuutin kestäviä videoita tai äänitteitä. Tutkivalla opettajalla ei ole käytettävissä seurantaan kuin muutama työtunti lukuvuoden aikana, joten hän ei todennäköisesti ehdi katsella pitkiä videoita.
- Dokumentoi ne asiat, joilla on merkitystä opetussuunnitelman sisältöjen ja tavoitteiden kannalta. Esim. ota videoklippi, jossa kotioppija näyttää saavuttaneensa tietyn ops:n tavoitteen tai tehkää keskustelusta äänite, joka osoittaa tietyn sisällön oppimista.
- Alkuun dokumentointia kannattaa tehdä viikoittain, jotta tehdyt asiat eivät unohdu ja pysyt kärryillä siitä, missä kohtaa kotioppijan opinnot ovat menossa. Kun kotikoulu on tutumpaa ja sinulla on parempi käsitys opetussuunnitelmasta, voit koota dokumentoinnin edistymisestä vaikkapa kuukausittain.
- Tee dokumentointia yhdessä lapsen kanssa. Näin hän näkee samalla omaa edistymistään.
1. Näin teet dokumentoinnin Feeniks-nettikouluun
Feeniks-nettikoulussa kotioppija voi tehdä itsenäisesti tehtäviä, jolloin oppijan vastaukset itsessään muodostavat dokumentointia opiskelluista asioista. Tekstimuotoisen vastauksen lisäksi tai sen sijaan vastaukseen voi liittää valokuvan, tekstitiedoston, nauhoitteen tai lyhyen videoklipin. Jokaisessa tehtävänannossa pyydetään kertomaan myös tietolähteet, jolloin käytetyistä materiaaleista ja lähteistä jää muistiinpano. Oppilaan tulee myös arvioida omaa oppimistaan jokaisen tehtävänannon lopuksi.
Nettikoulun tehtäviä voi tehdä myös yhdessä vanhemman kanssa. Jos kotioppija vasta harjoittelee kirjoittamista tai näppäimistön käyttöä, vanhempi voi kirjoittaa vastauksen lapsen puheen perusteella. Vanhempi voi käyttää Feeniks-nettikoulun tehtäviä runkona kaikelle sille toiminnalle, mitä kotikoulussa tehdään (huolimatta siitä, toteutetaanko tehtävänannot tietokoneella kirjoittaen vai muilla tavoin).
Feeniks-nettikoulun vastausosioita voi hyödyntää myös dokumentoinnin selkeyttämisessä. Paitsi että vanhempi voi tarvittaessa kirjata vastaukseen kotioppijan opiskelemat asiat, hän voi myös kuitata vastaukseen nettikoulun tehtävän tehdyksi toisaalla. Tämä on hyvä tapa varsinkin silloin, jos käytätte kotikoulussa paljon erilaisia materiaaleja monesta eri lähteestä.
Jos kotioppija on vaikkapa suorittanut tehtävänannon netistä tulostettuun monisteeseen, vastaukseen voi kirjata esim. ”tehtävänanto toteutettu monisteeseen x”. Tietolähteisiin voi laittaa nettisivun, josta moniste on tulostettu. Jos haluatte täysin sähköisen dokumentaation, monisteesta voi vielä liittää kuvan vastauksen liitetiedostoihin.
Feeniks-nettikouluun voidaan tehdä tunnukset oppijan lisäksi myös vanhemmalle ja halutessa tutkivalle opettajalle. Näillä tunnuksilla oppijan tekemät vastaukset pääsee tarkistamaan kätevästi ja tarvittaessa vastauksia voi myös kommentoida. Vastauksen liitetiedostot näkyvät myös vanhemman ja opettajan tunnuksilla. Halutessa koko kotiopetuksen dokumentoinnin voi siis tehdä Feeniks-nettikouluun.
2. Perinteinen päiväkirja ei ole tietokoneesta riippuvainen
Lähes jokaisella kotiopettajalla on jonkinlainen muistivihko tai päiväkirja, joka onkin hyvä väline suunnitelmien ja ideoiden muistamiseksi. Osa kotiopettajista tekee koko kotiopetuksen dokumentoinnin päiväkirjaan. Paperinen päiväkirja on helppoa pitää mukana, eikä sen käyttö vaadi tietokonetta tai jonkun sovelluksen käytön osaamista. Päiväkirjaan voit kirjata niin alustavat suunnitelmat kuin toteutuneetkin opinnot: nämä kannattaa kuitenkin laittaa selkeästi omiin osioihinsa, mikäli aiot näyttää päiväkirjaa tutkivalle opettajalle.
Voit tehdä päiväkirjaa toteutuneista opinnoista esimerkiksi viikoittain, aluksi jopa päivittäin. Merkitse opiskellut aiheet, toteuttamistavat sekä tavoitteet, joihin opiskelu liittyi. Tee päiväkirjaan tai erilliseen kansioon osiot oppiaineittain, johon voit koota edistymisen kunkin oppiaineen osalta. Kansioon voi laittaa mukaan myös kotioppijan tekemiä kirjallisia töitä ja harjoituksia kunkin oppiaineen kohdalle. Oppiaineittain koostettu dokumentointi helpottaa sekä sinun että tutkivan opettajan työsarkaa.
Kotiopetuksen dokumentointi on helppoa tehdä paperiseen päiväkirjaan, mutta menetelmässä on omat rajoitteensa. Päiväkirja pitää toimittaa tutkivalle opettajalle, jolloin seurantatapaamisen pitäminen etäyhteydellä voi olla poissuljettu vaihtoehto. Jos unohdat päiväkirjan jonnekin tai se katoaa, suunnitelmasi ja tehty dokumentaatio on mennyttä. Lisäksi sähköisten tiedostojen liittäminen päiväkirjaan on mahdotonta ja valokuvat pitäisi kehittää. Perinteisen päiväkirjan rinnalla onkin hyvä olla jokin sähköinen dokumentointitapa, johon pääset käsiksi mistä vain netin välityksellä ja johon kotioppijan tekemät sähköiset tiedostot on helppo tallentaa.
3. Kotiopetuksen dokumentointi oppikirjoihin ja tehtävävihkoihin
Jos kotiopetuksessa käytetään pääasiassa oppikirjoja tai tehtäviä tehdään paljon käsin kirjoittaen vihkoon, toimivat nämä kattavana dokumentaationa kotioppijan edistymisestä. Oppikirjojen kansien välissä tehdyt tehtävät säilyvät hyvin tallessa, ja kirjan harjoitukset kattavat yleensä melkein kaiken oppiaineen vuosiluokan sisällöstä. Oppikirja voi olla myös vanhemmalle helppo tapa aloittaa kotiopetus, jos opettaminen ja opetussuunnitelma ovat aivan uusia asioita.
Huonona puolena on oppikirjojen korkea hinta. Oppikirjat tulee myös näyttää tutkivalle opettajalle tapaamisessa, jolloin etäyhteydellä toteutettava seurantatapaaminen voi olla poissuljettu vaihtoehto. Esimerkiksi ulkomailla oleskeleville kotioppijoille oppikirjojen käyttö voi aiheuttaa haasteita: tarvittavia oppikirjoja ei välttämättä ole tilattavissa ja kirjat vievät paljon tilaa matkalaukusta.
Koska opetussuunnitelmaan sisältyy myös tieto- ja viestintävälineiden käytön harjoittelua, opetusta ei voi 100% rakentaa vain kirjojen varaan. Oppikirjojen ja vihkojen lisäksi kannattaakin valita jokin sähköinen dokumentointitapa, johon voitte tallentaa kotioppijan tietokoneella tekemät harjoitukset.
4. Dokumentoi kotiopetusta valokuvilla
Sanonta ”yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” pitää monesti paikkaansa myös kotiopetuksen dokumentoinnin kohdalla. Valokuvia tarvitaan dokumentoinnissa ainakin käsityöprojektien raportoinnissa sekä kuvataiteessa valokuvaamisen harjoittelussa. Jos kirjoittaminen ei ole vahvin taitosi, voit ottaa valokuvat dokumentoinnin pääasialliseksi tavaksi. Tutkiva opettaja voi nopeasti vilkaista valokuvista opiskellut asiat.
Tutkiva opettaja ei ehdi selata satoja yksittäisiä valokuvia, eivätkä erilliset valokuvat välttämättä kerro opettajalle tarpeellista tietoa edistymisestä. Jotta dokumentointi ei ole vain sekalainen läjä kuvia ilman asiayhteyttä, mieti, millä tavoin kokoat kuvat. Voit tehdä kuvakollaaseja esimerkiksi Microsoft Powerpoint-ohjelmalla tehtyyn esitykseen tai ilmaisen Canva-työkalun esitysmalleihin. Kokoa kuvat oppiaineittain: laita yhdelle sivulle kuvat esimerkiksi yhden oppiaineen keskeisen sisällön opiskelusta.
Kun olet koonnut kuvat oppiaineittain ja sisältöjen mukaan, lisää kullekin sivulle otsikoksi kuvien aihe. Katso sitten kuvakollaaseja ikään kuin ulkopuolisen silmin. Kertovatko kuvat selkeästi mistä on kyse? Lisää kollaasisivulle sisältö ja tavoite, joihin kuvat liittyvät ja tarvittaessa lyhyt kuvaus siitä, mitä kuvassa tehdään. Riippuen ohjelmasta, kollaasisivulle saattaa pystyä lisäämään kuvien ja tekstien lisäksi myös videoita tai äänitteitä.
Valokuvakollaaseja varten tarvitset kameran tai laadukkaalla kameralla varustetun älypuhelimen sekä tietokoneohjelmat, joilla voit muokata kuvia ja koota niistä esityksiä. Kuvakollaasien lisäksi voitte dokumentoida kotioppijan tekemiä kirjallisia töitä esimerkiksi oppikirjoihin tai kansioihin.
5. Kokoa kotikoululaisen edistyminen portfolioon
Portfoliolla tarkoitetaan näytekansiota, jota on perinteisesti käytetty esimerkiksi työnhaussa hakijan osaamisen ja kokemuksen esittelyyn tai korkeakouluopinnoissa jonkun tietyn opintojakson suorittamistapana. Portfolion voi hyvin koostaa myös kotiopetuksesta: portfolioon kootaan yhteen kaikki, mikä liittyy kotioppijan opintojen edistymiseen.
Portfolio voi olla paperiversiona esimerkiksi kansio, johon kokoatte kaiken kotiopetukseen liittyvän dokumentoinnin. Jotta portfoliosta ei tule sekava, kansioon kannattaa tehdä osiot esimerkiksi oppiaineittain tai projektien mukaan. Laittakaa kansioon kuhunkin aiheeseen liittyvät päiväkirjamerkinnät, työsuunnitelmat, kirjalliset harjoitukset, piirustukset, kuvat ja muut opintojen edistymiseen liittyvät dokumentit.
Keskeinen osa portfoliotyöskentelyä on reflektointi, eli oman oppimisen havaitseminen ja pohdinta. Portfolioon voikin liittää esimerkiksi lukukausittain tai projektin lopuksi kotioppijan omaa pohdintaa liittyen hänen oppimiinsa asioihin ja itsearviointia tehdyistä tehtävistä.
Portfolion voi toteuttaa myös sähköisesti, jolloin siihen saa helposti liitettyä myös videoita, kuvia, ääntä ja tietokoneella tehtyjä töitä. Portfolion voi tehdä pilvipalveluun, jolloin tutkiva opettaja voi tehdä seurantaa netin välityksellä. Esimerkiksi Google tarjoaa Gmail-tilin omistajille ilmaiseksi käyttöön muun muassa pilvipohjaisen tekstinkäsittely-, taulukko- ja diaesitysohjelman, joita voit hyödyntää sähköisen portfolion toteuttamisessa. Tiedostot saa tallennettua Google Driveen, jonka katseluoikeudet voi jakaa opettajalle. Myös sähköinen portfolio kannattaa selkeyden vuoksi koota kansioiksi tai tiedostoiksi oppiaineiden tai projektien mukaan.
6. Blogi on kiinnostava tapa kotiopetuksen dokumentointiin
Jos tietokoneen käyttö on sinulle suht luontevaa, voit tehdä kotiopetuksen dokumentoinnin blogiin. Blogiin voi tehdä päiväkirjanomaisia postauksia, joihin voi liittää mukaan kuvia, ääntä ja videoita sekä linkkejä muilta sivuilta. Kotioppijalle itselleen blogi tarjoaa samalla hyvän tavan harjoitella viestintää netissä.
Blogin perustamista varten tarvitset vain tietokoneen ja nettiyhteyden. Ilmaisia blogialustoja on tarjolla esimerkiksi Blogger.com (edellyttää Google-tiliä) tai WordPress.com -palveluissa. Blogiin on helppo lisätä sisältöä netistä tai omalta laitteelta, ja blogin päivittäminen onnistuu nettiyhteydellä mistä vain. Jotta opettajan on helppo tehdä seurantaa, merkitse postaukset esimerkiksi oppiaineittain aihetunnisteilla ja otsikoi postaukset opiskeltavan aiheen mukaan.
Blogista voi tehdä omantyylisensä, mutta ilmaisissa blogialustoissa on yleensä rajoituksia ulkoasun muokkaamisen suhteen. Ilmaisalustan tallennustila saattaa myös täyttyä nopeasti, joten kuvien ja muiden tiedostojen kokoa kannattaa pienentää ennen blogiin lisäämistä. Jos haluat persoonallisemman ulkoasun tai lisää tallennustilaa, tulee sinun hankkia blogille oma hosting ja domain, jotka maksavat muutamasta kympistä sataseen vuodessa.
Huomioi blogin sisällössä myös se, että se on netissä julkisesti nähtävillä. Mikäli et halua blogin olevan julkinen, voit suojata sen salasanalla, jonka annat vain tutkivalle opettajalle. Tarkista mahdollisuus salasanasuojaukseen ennen blogialustan valintaa.
7. Dokumentointi sosiaalisen median alustalle käy näppärästi
Monet kotikouluperheet perustavat Facebook- tai Instagram-tilin, jonne kotiopetusta dokumentoidaan. Facebook on keskimäärin vanhempien käyttäjien suosiossa. Sinne voi perustaa avoimen tai suljetun sivun tai ryhmän, jossa kotiopetuksen toteuttamista esitellään kuvien, tekstien, videoiden ja linkkien avulla. Instagram on keskittynyt erityisesti kuviin, live-videoihin ja lyhyisiin story- ja reels-videoihin, joihin saa lisättyä musiikkia ja muita elementtejä sovelluksen omalla editointityökalulla. Erityisesti videoihin perustuvaa dokumentointia on hauska tehdä nuorten suosimaan TikTok-palveluun.
Sosiaalisen median alustalle on helppo tehdä päivityksiä puhelimen sovelluksella ja niinpä dokumentointi kulkeekin aina taskussa mukana. Dokumentoinnin voi tehdä heti oppimistilanteessa lisäämällä kuvan tai videon suoraan sometilille. Tilin voi pitää yksityisenä, jolloin voit antaa katseluoikeuden vain tutkivalle opettajalle ja haluamillesi muille käyttäjille. Facebookissa voit selkeyttää dokumentointia luomalla ryhmään erillisiä tiedostoja ja Instagramissa voit koota esimerkiksi tietyn oppiaineen dokumentointia tarinoiden kohokohtiin tai merkitsemällä ne omilla hashtageillaan.
Huono puoli somealustoissa on se, että ne ovat yksityisyritysten omistuksessa. Tilisi saatetaan sulkea tai sisältöä poistaa, ja tekemääsi sisältöä on hankalaa siirtää palvelusta ulos toiselle alustalle. Vaikka käyttäjätili olisikin yksityinen, sisältö saattaa silti levitä nettiin ulkopuolisten nähtäville. Tutkivaa opettajaa ei voi myöskään velvoittaa tekemään käyttäjätiliä somealustalle, jota hän ei muutoin käytä. Sosiaalisen median alustaa ei siten kannata pitää ainoana dokumentointipaikkana, mutta arjessa se on kätevä tapa oppimistilanteiden tallentamiseen.
8. Kotiopetuksen dokumentointi onnistuu myös näillä sovelluksilla
Aiemmin mainittujen Canvan ja Microsoftin sekä Googlen sovellusten lisäksi on olemassa monia muitakin tietokoneohjelmia tai sovelluksia, joita voit hyödyntää kotiopetuksen dokumentoinnissa. Kun olet ottamassa sovellusta käyttöön, tarkista, miten sisältöä saa jaettua muille ja voiko sovelluksella tehtyä sisältöä tallentaa omalle laitteelle. Monet sovellukset ovat käytettävissä ilmaiseksi, mutta valikoissa tai tallentamisessa saattaa olla toimintoja, jotka ovat saatavilla vain maksullisen version käyttäjille.
Monissa työpaikoissa ja opiskeluprojekteissa hyödynnetään Trello-sovellusta. Trelloon voi luoda tilin ilmaiseksi tai kirjautua esimerkiksi Google-tunnuksilla. Saatavilla on myös puhelinsovellus. Trellon näkymä on muistilistatyyppinen: sivulle voi luoda työtilan, jonka voi jakaa moduuleiksi. Moduulin sisälle voi tehdä kortteja, joihin voi laittaa esimerkiksi tehtäviä, tekstiä tai liitetiedostoja.
Trellon käyttö vaatii ehkä aluksi hieman harjoittelua, mutta sovellus sopii loistavasti muistilistoista pitävälle ja auttaa tehtävien pilkkomisessa pienempiin osatehtäviin. Voit tehdä esimerkiksi yläkouluikäiselle kotioppijalle vaiheittain etenevän työlistan, ja nuori voi käydä kuittaamassa Trellossa tehtävien edistymisen. Suunnitelmia ja niiden toteutumisen seurantaa voi tehdä Trellossa esimerkiksi luomalla moduulit eri kuukausille tai oppiaineille. Työtilan saa myös jaettua tutkivalle opettajalle.
Jos tykkäät hahmottaa asioita ajatuskarttojen avulla, Miro voisi olla hyvä apu paitsi opiskeluun ja suunnitteluun, myös kotiopetuksen dokumentointiin. Miro tarjoaa ilmaiseksi digitaalisen valkotaulupohjan, johon voi lisätä muistilappuja, kuvioita, piirroksia, tekstiä, kuvia ja kommentteja. Voit luoda ajatuskartan esimerkiksi oppiaineen tai projektin avainsanan ympärille tai hahmottaa opintojen edistymistä aikajanan avulla.
Miroon saa tehtyä tiimejä, joten voit lisätä kotiopetustaulun tiimiin sekä kotioppijan että tutkivan opettajan. Miroa voi käyttää mm. Google-tunnuksilla ja puhelinsovellus on myös saatavilla. Miron käyttö vaatii aluksi hieman harjoittelua, mutta harjoittelun jälkeen se tarjoaa hyvät työkalut suunnitelmien ja dokumentoinnin kokoamiseen visuaalisesti.
Kotiopetuksen dokumentointi kannattaa tehdä näin
Kun mietit perheellenne sopivinta dokumentointityyliä, ota huomioon kotiopetuksessa käytettävät oppimateriaalit, saatavilla olevat välineet ja se, kuinka paljon kotioppija itse osallistuu dokumentoinnin koostamiseen. Miettikää myös, haluatteko dokumentaation olevan kokonaan tai osittain netissä muidenkin nähtävillä.
Kotiopetuksen dokumentointiin kannattaa valita ainakin yksi sähköinen ja yksi konkreettinen dokumentointitapa (ns. ”paperiversio”). Näin saat talteen sekä sähköisesti tehdyt että konkreettisesti käsin tuotetut työt. Koko kotiopetuksen dokumentointi ei myöskään mene hukkaan, vaikka paperinen dokumentaatio jostain syystä hukkuisi tai tietokonesovellus ei suostuisikaan enää toimimaan.
Dokumentointi aloitetaan oikeastaan jo kotiopetuksen suunnitteluvaiheessa, sillä hyvin tehty opintosuunnitelma toimii runkona paitsi opiskelulle, myös selkeälle dokumentoinnille. Feeniks-nettikoulun kuukausimaksu sisältää paitsi tehtävät perusopetuksen kaikille yhteisiin oppiaineisiin, myös opintosuunnitelman teon yhdessä ohjaajamme kanssa. Saatte käyttöönne kuukausittain etenevän suunnitelman, johon voitte halutessanne myös merkitä edistymistä ja opintojen toteutumista.
Opinnot Feeniks-nettikoulussa voi aloittaa joustavasti mihin vuodenaikaan tahansa. Lue lisää tästä!
