”Miten kotikoululaisen todistus hoituu?” on kysymys, joka mietityttää monia kotikouluperheitä. Kotiopetuksessa oleva oppija ei lähtökohtaisesti saa todistusta opinnoistaan. Siirtyminen takaisin kouluopetukseen tai hakeminen jatko-opintoihin onnistuu myös ilman todistusta, mutta todistuksen hankkiminenkin on kotiopetuksessa olevalle mahdollista: reitti todistuksen saamiseen on vain erilainen kuin koulun oppilaalla.
Kun lapsi siirretään kotiopetukseen, huoltajat vastaavat opetuksen järjestämisestä, mutta kotikunta on velvollinen seuraamaan oppivelvollisuuden etenemistä. Yleensä kotikunta nimeää tutkivan opettajan, joka seuraa kotiopetuksessa olevan lapsen oppivelvollisuuden edistymistä. Tutkiva opettaja kirjoittaa edistymisestä selosteen, joka ei kuitenkaan ole todistus. Selosteessa kuvaillaan vapaamuotoisesti opintojen edistymistä, eikä seloste sisällä arvosanoja eri oppiaineista.
Jos kotioppija siirtyy kotiopetuksesta koulun oppilaaksi, hän ei tarvitse todistusta kotiopetuksen aikana tehdyistä opinnoista. Koulu määrittää luokkatason, jolla lapsi jatkaa opintojaan koulun oppilaana. Mikäli lapselle sopivasta vuosiluokasta on epäselvyyttä, tutkivan opettajan seloste, muu kotiopetuksen dokumentointi ja mahdolliset koulun teettämät testit tai arviot auttavat selvittämään sopivan luokkatason.
Todistusta perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta (eli päättötodistusta) ei tarvita välttämättä jatko-opintoihin hakemisessa. Kotiopetuksessa oleva, perusopetuksen oppimäärän opiskellut nuori voi hakea perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin harkinnanvaraisessa haussa. Tässä haussa opiskelijoita ei valita todistusarvosanojen perusteella. Oppilaitos voi päättää opiskelijaksi ottamisesta esimerkiksi ennakkotehtävän, haastattelun tai muiden asioiden perusteella. Harkinnanvarainen haku on mahdollista moniin opisto- ja ammattikoulutuksiin sekä joihinkin lukioihin.
Mikäli kotikoululaisen todistus on kuitenkin tarpeen, todistuksen voi hankkia tekemällä erityisen tutkinnon. Erityisiä tutkintoja on kolmea tyyppiä:
1. todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta
2. todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä
3. todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta
Selvitetään seuraavaksi, mitä nämä tutkinnot tarkoittavat käytännössä. Viimeksi mainittu todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta on kotiopetuksessa opiskeleville kaikista yleisin erityinen tutkinto, joten edellä listatut tutkintotyypit käydään läpi käänteisessä järjestyksessä.
Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta tarvitaan yhteishakuun
Kotiopetuksessa oleva ei siis saa todistusta vuosiluokalta toiselle siirryttäessä, sillä tutkivan opettajan kirjoittama seloste ei ole todistus. Todistusta vuosiluokalta toiselle siirtymisestä ei käytännössä kotiopetuksessa yleensä tarvita mihinkään, sillä huoltaja päättää opetuksen järjestämisestä ja etenemistahdista: seuraavan vuosiluokan opintoihin voi siirtyä vaikka kesken lukuvuoden kotioppijan oman edistymisen mukaan.
Yleensä kotiopetuksessa oleva tekee erityisen tutkinnon 9. luokan lopulla, jotta hän saisi päättötodistuksen. Erityisessä tutkinnossa saatu todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta vastaa samaa todistusta, jonka 9. luokkalaiset saavat koulusta kevätlukukauden päätteeksi. Tällä todistuksella voi hakea yhteishaussa: opiskelijavalinta perustuu todistuksen arvosanoista laskettuun keskiarvoon.
Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta sisältää päättöarvosanat vähintään kaikista opetussuunnitelman kaikille yhteisistä, ns. pakollisista oppiaineista. Nämä oppiaineet ovat:
- äidinkieli ja kirjallisuus
- toinen kotimainen kieli
- vieras kieli
- terveystieto
- uskonto tai elämänkatsomustieto
- historia
- yhteiskuntaoppi
- matematiikka
- fysiikka
- kemia
- biologia
- maantieto
- liikunta
- musiikki
- kuvataide
- käsityö
- kotitalous
Kotiopetuksessa olevan ei tarvitse opiskella oppilaanohjausta, valinnaisaineita eikä taide- ja taitoaineiden valinnaisia, joten näistä ei myöskään tarvitse tehdä erityistä tutkintoa.
Päättötodistusta varten kotioppijan tulee siis tehdä erityinen tutkinto kaikista yllä olevan listan oppiaineista koko perusopetuksen oppimäärän osalta. Kokeiden ja näyttöjen määrä tuntuu hurjalta, ja siksi monet kotikoululaiset harkitsevat tutkintojen tekemistä tarkkaan. Usein erityiset tutkinnot päättötodistusta varten tehdään tilanteessa, jossa kotioppija haluaa hakea opiskelemaan oppilaitokseen, johon ei voi hakea harkinnanvaraisessa haussa.
Erityisen tutkinnon kokeita tai näyttöjä voi olla useammasta oppiaineesta yhden päivän aikana. Erityisten tutkintojen suorittamista voi mahdollisuuksien mukaan myös pilkkoa useammalle lukukaudelle: opintoja jaksottamalla osan erityisistä tutkinnoista voi tehdä ehkä jo syksyllä ja loput keväällä. Kotiopetuksessa oleva voi mahdollisesti tehdä jo aiemmin erityisiä tutkintoja yksittäisten oppiaineiden koko perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta. Jos esimerkiksi taideaineet on opiskeltu kokonaan jo 7. luokalla, voi erityiset tutkinnot niistä suorittaa jo 7. luokan päätteeksi tai 8. luokan aikana.
Kotikoululaisen todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä
Silloin, kun kotiopetuksessa oleva tekee erityisen tutkinnon osasta perusopetuksen oppimäärästä, hän saa todistuksen osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä. Useimmiten kyseessä on tietyn vuosiluokan suorittaminen erityisessä tutkinnossa.
Kun erityinen tutkinto tehdään tietyn vuosiluokan osalta, sisältää se tutkinnot kaikista niistä oppiaineista, joita kyseisellä vuosiluokalla opiskellaan (pois lukien valinnaiset aineet). Tällaisissa tutkinnoissa tulee huomioida, mihin opetussuunnitelmaan tutkintojen kokeet ja näytöt perustuvat. Vuosiluokkakohtaiset sisällöt nimittäin voivat vaihdella eri kuntien ja koulujen opetussuunnitelmissa. Myös oppiaineissa voi olla vaihtelua: joillain paikkakunnilla esimerkiksi yhteiskuntaopin opiskelu aloitetaan 4. luokalla ja toisissa vasta 5. luokalla.
Kotiopetuksessa oleva ei tarvitse todistusta vuosiluokalta toiselle siirtyessään, eikä vuosiluokkatodistus ole muutenkaan välttämätön. Joillekin kotioppijoille todistus voi kuitenkin olla tärkeä dokumentti esimerkiksi motivaation kannalta tai todistusta varten suoritettavat erityiset tutkinnot voivat olla hyvää harjoittelua tulevaisuuden koetilanteita varten. Todistuksen arvosanat voivat antaa myös osviittaa eri oppiaineiden osaamistasosta.
Osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärän todistuksesta, jolla voi osoittaa tietyn vuosiluokan suorittamisen, voi olla hyötyä esimerkiksi silloin, jos kotioppija hakeutuu oppilaaksi jollekin perusopetuksen painotetulle luokalle tai yksityiseen kouluun. Vuosiluokkatodistus helpottaa myös siirtymistä koulun oppilaaksi, sillä silloin kotiopetuksesta siirtyvän oppilaan luokkatasosta ei ole epäselvyyksiä. Useimmat kotiopetuksessa olevat eivät kuitenkaan tee erityisiä tutkintoja vuosiluokalta toiselle siirryttäessä.
Erityinen tutkinto voidaan tehdä myös yksittäisestä oppiaineesta
Erityinen tutkinto on mahdollista tehdä myös yksittäisestä oppiaineesta. Tällöin tutkinnossa voidaan osoittaa perusopetuksen oppimäärän hallinta kyseisestä oppiaineesta.
Kotiopetuksessa olevalle todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta on tarpeellinen erityisesti silloin, jos yläkoulun oppimääriä opiskeleva kotioppija palaa koulun oppilaaksi 8. tai 9. luokalle. Kotiopetuksesta kouluun siirtyvän oppijan tulee tehdä erityiset tutkinnot niistä oppiaineista, jotka ovat perusopetuksen osalta päättyneet sinä aikana, jolloin hän on ollut kotiopetuksessa.
Esimerkiksi historia päättyy monissa kouluissa 8. luokalla. Jos kotioppija siirtyy 9. luokalle kouluun, hänen tulee suorittaa historiasta erityinen tutkinto, jos historian opetus ei jatku koulussa enää 9. luokalla. Muutoin hän ei voi saada koulusta yhteishakukelpoista päättötodistusta 9. luokan päättyessä.
Monesti taide- ja taitoaineiden pakollinen oppimäärä päättyy kouluissa 7. luokalla (pois lukien liikunta, joka jatkuu koko perusopetuksen ajan). Sen jälkeen kotitalous, kuvataide, käsityö ja musiikki voivat jatkua koulussa valinnaisina oppiaineina. Jos kotioppija siirtyy kouluun 8. tai 9. luokalle ja oppiaineen pakollinen oppimäärä on opiskeltu kotiopetuksessa 7. luokalla, tulee hänen tehdä erityinen tutkinto niistä taide- ja taitoaineista, joita hän ei jatka koulussa valinnaisina opintoina.
Jos kotioppija tekee erityisiä tutkintoja vain yksittäisistä oppiaineista, hän ei saa todistusta koko perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta, eikä hän siten voi hakea jatko-opintoihin todistusperusteisessa yhteishaussa. Yksittäisten oppiaineiden todistuksista voi kuitenkin olla hyötyä harkinnanvaraisessa haussa: niiden avulla kotioppija voi osoittaa osaamistaan ja kyvykkyyttään opiskeluun hakukohteen rehtorille. Esimerkiksi harkinnanvaraisessa haussa lukioon hakeva voi tehdä erityiset tutkinnot vain tärkeimmistä lukuaineista (äidinkieli, vieraat kielet, matematiikka) tai ammattiopintoihin hakeutuva voi tehdä tutkinnot vain hakukohteen kannalta olennaisista oppiaineista.
Näin kotikoululaisen todistus käytännössä saadaan
Erityisen tutkinnon järjestämistapoja ei ole kirjattu lakiin, eli tutkinnon käytännön toteutus on tutkinnon järjestävän oppilaitoksen päätettävissä. Erityisen tutkinnon voi järjestää perusopetusta antava oppilaitos, jolla on lupa toimia opetuksen järjestäjänä.
Erityisiä tutkintoja voidaan toteuttaa eri tavoin riippuen oppiaineesta. Tyypillisin tapa on kirjallinen koe, jonka opettaja tarkistaa ja arvioi. Lukuaineissa voidaan erityinen tutkinto toteuttaa myös kokonaan tai osittain esseellä tai portfoliolla. Etenkin äidinkielessä tai vieraissa kielissä suulliset testit tai esitelmät ovat myös mahdollisia. Jotkut erityisten tutkintojen näytöistä tai kokeista voivat siis olla sellaisia, jotka kotioppija tekee kotona valmiiksi ja osa taas sellaisia, jotka tehdään tutkintopäivänä paikan päällä.
Taide- ja taitoaineisiin lukeutuvat kotitalous, kuvataide, käsityö, liikunta ja musiikki. Näiden oppiaineiden erityisissä tutkinnoissa on useimmiten hyödynnetty kotona ennakkoon tehtyjä tehtäviä, jotka tutkinnon vastaanottava opettaja on arvioinut. Kotioppija on siis tehnyt esimerkiksi kotitalouden näyttöä varten tietyt ruokalajit tai käsityössä tietyt projektit, ja esittelee tutkintotilaisuudessa opettajalle tekemänsä työt. Kotona tehtyjen töiden lisäksi tutkintotapaamisessa voi olla paikan päällä suoritettavia näyttöjä, kuten esimerkiksi jokin liikuntasuoritus, soitto- tai lauluesitys tai opettajan antama tehtävä, jossa osoitetaan vaikkapa osaaminen jonkun materiaalin tai työvälineen käytössä.
Erityisten tutkintojen tehtävänantojen tulisi olla opetussuunnitelman perusteiden mukaisia ja sillä tavalla yleisluontoisia, ettei tutkintojen suorittamista varten tarvitse opiskella esimerkiksi tietyn oppikirjan mukaisia sisältöjä. Tutkinnon vastaanottava koulu voi antaa kuitenkin antaa materiaalia kokeeseen valmistautumista varten tai kertoa aihealueet, joista tehtäviä tulee olemaan.
Erityisestä tutkinnosta kannattaa kysyä tutkivalta opettajalta tai kotikunnan opetustoimesta hyvissä ajoin. Joissakin kunnissa tutkintoon tulee ilmoittautua edellisen lukukauden loppuun mennessä: eli keväällä suoritettavaan tutkintoon tulisi ilmoittautua syyslukukaudella ja päinvastoin. Jos kotioppija on tekemässä tutkinnot koko perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta, tutkintopäiviä on yleensä useampi. Yhtenä tutkintopäivänä tehdään yleensä 1 – 3 oppiaineen kokeet ja näytöt.
Erityisestä tutkinnosta saatavaan todistukseen kirjattavat asiat on määritelty opetussuunnitelmassa: niitä ovat muun muassa arvosana ja opintojen laajuus. Todistus on virallinen asiakirja. Kotikoululaisen todistus koko perusopetuksen oppimäärästä vastaa samaa todistusta, jonka 9. luokkalaiset saavat yläkoulun päätteeksi koulusta. Tällä todistuksella voi siis hakea perusopetuksen jälkeisiin opintoihin yhteishaussa.
Tämä artikkeli sai innoituksensa Feeniks-postin lukijan toiveesta. Tilaa Feeniks-posti -uutiskirjeemme: saat muun muassa vinkkejä kotikouluun ja voit päästä vaikuttamaan nettisivujemme sisältöihin!
