Mitä huomasin ohjaajana tämän kevään mediakurssilla?
Tämän kevään etänä pitämäni Feeniks-nettikoulun Mediakurssi toi mukanaan erilaisia haasteita ja oivalluksia kuin aikaisemmin pitämäni lähikurssit. Ilmeet, eleet ja kehollisuus ovat erilailla mukana lähikursseilla, kuin etänä pidettävässä ohjauksessa.
Mietin oppitunteja suunnitellessa monenlaista; onko aiheita liikaa vai liian vähän, tuleeko nyt varmasti kaikki oleellinen käsiteltyä, miten etäopetus onnistuu lasten kanssa, miten vuorovaikutus toimii etänä ja onko ohjaus kovinkin erilaista.
Mietin myös kuinka paljon on otettava huomioon sitä, että kurssi tarjoaa nimenomaan kaikki lupaamani asiat ja saahan kurssin ostaja vastinetta rahoilleen. Vai voisiko kurssin runko joustaa sen mukaan, miten tunti soljuu tai mitä huomaan nuorten kaipaavan tai tarvitsevan.
Kurssin alkaessa olin valmiina, kuin lukkari sotaan valmiin etenemisjärjestyksen ja tuntisuunnitelman kanssa.
Ohjauksen tasapaino opetuksessa
Fyysinen läsnäolo tuo vahvemmin kehollisuuden ja eleet mukaan, kun taas etäopetuksessa piti opetella herkemmin kuuntelemaan ja malttamaan – antaa tilaa tauoille sekä ohjaajan että opiskelijan haparoinnille ja kokeiluille. Huomasin, että ohjauksen tasapaino löytyi kahdella erilaisella tavalla. Keskustelun kautta pystyimme nostamaan esiin vaikeita asioita ja pyrimme löytämään ratkaisuja yhdessä pohtien. Pienet hiljaiset hetket taas antoivat tilaa ajatuksille ja hetken mietinnälle, jolloin ideoilla ja ahaa-elämyksillä oli mahdollisuus pulpahtaa pintaan.
Varsinkin nuorten kanssa pitää olla enemmän kuulolla sen kanssa, kuinka paljon ohjaa – jos ohjaa yhtään liikaa, niin nuori saattaa perääntyä, epävarmuus voi näyttäytyä, oma ääni kadota ja vastustus nostaa päätään.
Parhaat hetket koin silloin, kun itse pystyin pysymään syrjässä, kuuntelemaan ja tulemaan avuksi vain tarpeen mukaan – ja nekin hetket oli kokeiltava. Saanko auttaa? Haluatko, että autan? Ok, tuo on upea! En korjaa koko ajan, vaikka taittamisen ammattilaisena siihen meinaan välillä sortua. Opin itsekin uusia tapoja tehdä – ai noinkin se onnistuu, tulipa hieno, en ois itse ajatellut tuota!
Pelkän taidon opettelun lisäksi on todella merkityksellistä päästä osaksi nuoren maailmaa ja huomata, että sinuun ohjaajana luotetaan ja kerrotaan asioita omasta elämästä. Siinä pääsee näkemään pienen hetken kehitystä ja miten nopeaa se kehitys onkaan tuossa iässä, ihan mieletöntä! Miten kaikki nuoret ansaitsisivat tulla nähdyksi siinä vaiheessa ilman arvostelua ja ”oikein tekemisen mallia” tai ilman valmiita kaavoja, joihin on pakko sopeutua.
Lopulta se, että asioita ei enää kurssin lopussa suunniteltu niin tarkkaan, oli vapauttava kokemus. Annoin meille mahdollisuuden päättää kulloisenkin tunnin alussa, että mitä tänään ois kiva tehdä. Tekemistähän oli paljon, siitä ei ollut pulaa ja lisää olisimme keksineet jos vain aika olisi vielä antanut myöden.
Opettajana ja ohjaajana oppitunti oli siis aika samankaltainen: suurin onnistumisen kokemus tapahtui silloin, kun kuunneltiin, keskusteltiin ja annettiin tilaa valita ja sitten tehdä.
Kevään aikana ohjaamani mediakurssi huipentui lopulta oman Ääneen-sanomalehden julkaisujuhliin. Matka tyhjästä dokumentista valmiiksi, konkreettiseksi lehdeksi oli useamman kuukauden mittainen opintomatka median maailmaan, tekniikkaan ja kieleen. Ennen kaikkea se oli kuitenkin oppitunti siitä, miten nuoren oma toimijuus on tärkeämpää, kuin ohjaajan opettaminen. Toki ohjaustakin tarvitaan alkuun, mutta parasta se on silloin, kun ohjaus on enemmän mentorointia ja tapahtuu kannustuksen ja keskustelun kautta.
Alta löydät lyhyen kuvauksen kevään mediakurssin eri vaiheista…
Mitä media on?
Kurssin alussa pohdimme, että mitä media ylipäätään on. Palasimme media sanan juurille, latinan sanaan medium, joka tarkoittaa välittäjää. Pohdimme, miten tieto välittyy ihmiseltä toiselle ja keitä ovat ne ihmiset, jotka mediaa tekevät. Kävimme läpi erilaisia toimijoita, sanomalehtiä, uutistaloja, verkkomedioita, digimedioita ja niissä työskenteleviä toimittajia, kuvaajia, sihteereitä ja muita median tekoon osallistuvia ihmisiä.
Juttujen ideointi ja kirjoitus
Lehden jutut ideoitiin keskustellen ja kun pääsimme vauhtiin, aiheita olisi syntynyt vaikka kuinka paljon. Raakatekstien editoinnin yhteydessä taas pysähdyimme suomen kielen äärelle. Pohdimme, miten rikas (ja vaikea!) kielemme on päätteineen (-lla, -ssa, -mme) verrattuna muihin kieliin. Oikeinkirjoituksen viilauksesta tuli yhteistä tutkimusmatkailua ja välillä tarkistelimme asioita netistä ja kielitoimiston sanakirjasta.
Visuaalisuus ja säännöt
Tekstin valmistuttua siirryimme valokuvaukseen ja harjoittelimme lataamaan valokuvat puhelimesta Canvaan tuomaan juttuihin eloa, ja siirryimme taiton pariin. Graafisen suunnittelijan silmin kävimme läpi erilaisia taittamiseen liittyviä asioita:
- serif- ja sans-serif-fontit (päätteelliset ja päätteettömät)
- pistekoot ja palstaleveydet
- elementtien tasaaminen
Valitsimme toteuttaa tekstin kaksipalstaisena selkeällä fontilla.
Tekijänoikeudet tekoälyn aikakaudella
Nykyajassa mediaa ei voi opettaa ilman tekijänoikeuksien käsittelyä. Kävimme läpi, miten tekijänoikeudet syntyvät ja kuinka kauan ne kestävät. Kiinnostavan lisämausteen toivat pohdinnat tekijänoikeuksista tekoälyn aikakaudella – tekoälyä kun oli hyödynnetty jo kurssin alussa lehden nimen ideoinnissa. Opimme myös, mikä on Copyright-merkintä, ja teimme lehteen oman ©-merkinnän.
Tieteen ja taiteen liitto
Ennen viimeistelyä suoritimme pienen ekskursion fysiikan lakeihin ja värioppiin. Tutkimme, miten värit muodostuvat ja miten silmä tunnistaa sävyeroja sekä kokeilimme erilaisia värinäkötestejä. Kävimme läpi eri värijärjestelmiä, kuten RGB, Hex ja CMYK.
Valmis sanomalehti
Kurssin viimeisellä kerralla ympyrä sulkeutui, kun pidimme lehden julkkarit yhdessä vanhempien kanssa. Valmis paperinen lehti oli konkreettinen todiste siitä, mihin nuoret pystyvät – ja kaiken lisäksi vielä etänä!
Vastavuoroinen ja keskusteleva tunnelma syntyi siitä, että uskalsin luopua kaikkitietävän asiantuntijan roolista ja höllätä liian tiukasta kurssisuunnitelmasta.
Kiitos tästä keväästä – Ääneen-lehdestä tuli upea ja ensi syksynä se pääsee toisen yhtä upean julkaisun kanssa näyttelyyn.
Katri Kiero
Elämän ihmettelijä
Graafinen suunnittelija
Feeniks-nettikoulun markkinointivastaava
P.s. Vuoden 2026 syksyksi on suunnitteilla uusia kursseja! Tiedossa on mm. fysiikan, kemian ja matematiikan kursseja, ohjelmointia, historiaa, äidinkieltä, mediakurssilla sanomalehden ja verkkomedian tekoa, alkuopetuksen toiminnallista matematiikkaa, Japanin opintoja, kielikursseja ja paljon muuta.
